Voi, tätä elämätä! Parhaat Kaverini ovat olleet koko viikon kipeinä, ja
se vaikuttaa tietenkin minuunkin. Tassuttelua matalin askelin. Todella
matalin ja hitain. Eva ei ole innostunut oikein mistään, niistää vaan
nenäänsä ja kulkee ympäriinsä sumein silmin. Tiedän, että häntä painaa
Virginian sairaudet. Niin ne painavat minuakin. Antaisin Viggelle pari
elämääni, jos voisin. Mutta ei se niin mene. Se ei mene mitenkään.
Vigge ei ole enää kauan ilonamme, mutta meistä kolmesta hän on
kuitenkin edelleen optimistisin. Ei valita, jos on kipuja (toivon,
ettei hänellä ole niitä, olen yrittänyt kysellä kautta rantain, mutta
hän osaa näppärästi vaihtaa puheenaihetta).
Talo on elänyt omaa elämäänsä. Elena on taas viikonlopun poissa. Missä
se tyttö oikein luuhaa? Kesämökilleen muka aina perjantaisin lähtee,
mutta en ole aivan varma siitä. Eikö kannattaisi avioeron jälkeen vähän
hengähtää, ennen kuin heittäytyy seuraavaan syöveriin? Sillä
syövereitähän ne ihmissuhteet usein ovat. Liian usein.
Heliä näin viikolla kerran, pari. Ehkä hän kävi nukkumassa jopa
kotonaan yön tai kaksi. Mies häntäkin vie. Tai sitten hän ei kestä
saman katon alla Tyttären kanssa. Tytärtäkään en ole usein nähnyt,
kuullut enkä haistanut. Perjantain ja lauantain välisenä yönä Tytär
kyllä konttasi kotiin, mutta viime yönä en kuullut muuta kuin Evan
yskimistä. Jäi taas yöunet lyhyiksi, paitsi Viggellä, joka nukkuu 8-9
tuntia joka yö. Hyvä niin! Häntä on hauska katsella ja kuunnella, kun
hän nukkuu. Ei kuorsaa, mutta toisinaan tuhahtelee hauskasti. Miten
ikinä Eva selviää, kun Viggeä ei enää ole? Enkä minäkään kestä ajatella
sellaista tyhjyyttä!
Muut asukkaat suhtautuvat Viggeen tosi
myötämielisesti, sanovat aina pari ystävällistä, hymyn saattelemaa
sanaa. Mutta sitten on niitä, jotka Viggen sairaus saa jotenkin
kavahtamaan taaksepäin. Huomasin yhtenä päivänä hämmästyksekseni, että
Aamulla on vaikeuksia suhtautua Viggeen rennosti. En ollut sitä ennen
tajunnut. Vigge ei sitä onneksi huomannut, mutta entä kun he törmäävät
toisiinsa seuraavan kerran? Jossain vaiheessa Vigge kyllä huomaa Aamun
torjuvan asenteen. Tiedän, miten pahoilleen hän siitä tulee. Jokainen
ihmissuhde on hänelle tällä hetkellä niin tärkeä, kun hän ei enää jaksa
lähteä pitemmälle.
sunnuntai, 17. syyskuu 2006
Kommentit